Hulivili

Lehtikaktukseni kukki viime maaliskuussa, vietti kesän ulkona ja asustaa paikassa, jota voisi sanoa varastoksi. Lämmin tila pesupaikan yhteydessä ikkunan vieressä etelän puolella. Nyt se on päättänyt kukkia uudelleen ja kannattelee sekä punaisia että valkoisia nuppuja. Ongelmana on, että kasvin halkaisija on 80 senttiä eikä varsinaisen asunnon puolella ole sille sopivaa paikkaa. Ei auta muuta kuin juosta ihailemaan sitä varaston puolelle. Tämä kaktus on huoleton hulivili, joka ei piittaa hoitajan hajamielisyydestä.

Kaipaan lunta

Täällä kaakkoisella rannikolla oli lyhyen aikaa maassa lunta, mutta nyt kaikki on poissa. Tänä aamuna oli yli seitsemän astetta lämmintä. Sauvakävelin vesisateessa, olin iloinen, että ei ollut liukasta. Mustia jääpintoja on riittänyt. Piha lotisee märkyyttään, kun kävelen haravoimassa. Kaksi lehtikompostoria on täpötäynnä tavaraa. Sadekesä on kasvattanut suuria lehtiä ja paljon.
 Sivulla on muutama kännykkäkuva lenkkipoluiltani parin viikon takaa.

Palava talo

Ajelimme tänään uutta paikallistietä, joka korvaa moottoritien alle jäävän vanhan väylän. Summan tien risteyksessä oli liekeissä talo, jonka palokunta oli sytyttänyt tuleen. Näky oli hätkähdyttävä. Iso talo palaa ihmeen nopeasti, vain savupiippu jää törröttämään. Minulle tuli alakuloinen mieli. Järki hyväksyi tapahtuman, mutta tulin surulliseksi ajatellessani, miten äkkiä ja lopullisesti jonkun koti siinä hävisi.

Haminan ohitustie Husulan ja Tompurinmäen rajalla

Olen vuoden ajan valokuvannut samaa paikkaa Korventien päässä Tompurinmäellä. Vanha lenkkipolkuni on perusteellisesti tukkeutunut. Syviä kuoppia ja rakennelmia. Taustalla näkyy pieni järvi. Alemmassa kuvassa on Husulan tunnelin suuaukko.

Trifidi kotipihassa

Kesäkuusta alkaen kasvatimme pasuunakukkaa, joka saavutti pihalla jättiläismäiset mittasuhteet ja kannatteli lopulta runsaasti nuppuja. Olisi varmaan pitänyt leikata osa tästä kolmihaaraisesta jättiläisestä kukkimisen auttamiseksi, mutta kokemattomana en osannut tehdä sitä.
Pari päivää sitten raahasimme pikkuammeen avulla hirmun sisälle ja nostimme pöydälle, jossa se nyt kannattelee kattoa. Ei tainnut olla mieluinen siirto, sillä painavia lehtiä alkoi pian lätsähdellä lattialle. Tytär on käymässä ja nukkuu samassa huoneessa jättiläisen kanssa. Hämärässä huoneessa hirmun muoto häiritsee yöunta ja lehtien putoaminen havahduttaa herkkäunisen. Tuntuu kuin nukkuisi trifidin vieressä.

Kiitos Piilu ja daalia

 Kärhöni eivät ole oikein menestyneet tänä kesänä. Poikkeus on tämä Piilu, joka kiertelee riehakkaasti kukkapenkissä ja on kukkinut koko kesän.

Tämän punaisen daalian alun hankin keväällä Haminan torilta. Se kasvoi ilman huolenpitoa samaan aikaan, kun pari muuta ei menestynyt.

Syksyn ensimmäinen värileikki

Rakastan syys- ja lokakuun aurinkoisia päiviä ja raikkaita aamuja. Olin tänään kävelyllä ja kuljin pitkästä aikaa Korventien sillan kautta. Tietyömaalla oli tänäänkin ahertajia, mutta alueella rakennetaan tunnelin seiniä, joten en pelännyt räjäytyksiä.

Eletään aikaa, jolloin monissa pihoissa näkee vielä ruukuissa kesäkukkia, mutta syyskasvit ilmestyvät vähitellen niiden tilalle. Meillä on verannan komistuksena pasuunakukka, joka on kasvanut pikkutaimesta monihaaraiseksi jättiläiseksi. Siinä on paljon nuppuja ja jännitän, ehtivätkö ne kukkia.

Parasta kaikessa ovat puut, jotka saavat syysvärejä tai joiden marjat ovat parhaimmillaan. Eräällä pihalla orapihlaja on saanut kasvaa ilman leikkauksia.  Siinä on runsaasti marjoja ja jättiläisaita herättää kyllä huomiota.Meidän pihamme kaunistus ovat vaahterat, joiden lehdet jossain kulmassa ovat punaisia, kun osa puusta on vielä vihreä.Vaahterat ovat nauttineet sateisesta kesästä ja uhkaavat paisua liian mahtaviksi.

Pihlajissa on paljon marjoja täällä kaakkoisen rannikolla. Tämä kuva on otettu Haminan kirjaston parkkipaikalla.