Huumaava pasuuna

 

Viime kesänä sain naapurilta pienen pasuunakukan alun, joka nyt kukkii ensimmäisen kerran. Kahdeksan kukkaa on auennut ja nuppuja riittää. Kasvi on altakasteluruukussa, suurimmassa, mitä kaupasta löytyi. Se ryyppäilee 2-3 litraa lannoitevettä päivässä ja joudun täyttämään vesisäiliön joka toinen päivä.
Iso veranta on täynnä huumaavaa tuoksua etenkin iltaisin. En voisi olla sisällä huoneessa näin voimakkaasti tuoksuvan jättiläisen kanssa.

Haminan ohitustie - tunnelin laitaa

Niin maisema muuttuu. Vuoden 2011 kuva on ajalta, jolloin Husulan ja Tompurinmäen rajalla oli kaadettu metsikön puita tulevan Husulan tunnelin vuoksi. Muistan syksyn rapaisen ajan, kun pujottelin vanhaa lenkkipolkuani kaadettujen puiden välistä. Metsikkö oli keväisin valkovuokkojen aluetta.

Vuoden 2013 kuva (alempi) on Husulan tunnelin vieressä kulkevalta tieltä, joka sijaitsee samoilla paikoilla, mitä ylempi kuva esittää. Oikealla näkyy tunnelin "kattoa" ja rakennukset ovat tunnelin valvontatiloja. Lenkkitieni tunnelin suunnassa ovat edelleen poikki ja ramppaan ainoaa avointa väylää  Korventiellä. Ehkä vuoden päästä tilanne muuttuu.

Pörräämö Oy Sinipallo

Työtodistus

Täten todistamme, että kaikki luonamme vierailevat  hyönteiset - mehiläiset, kimalaiset ja muut -  tekevät hyvää työtä,  ovat ahkeria ja huolellisia. Pölytystä ei voisi tehdä paremmin ja vierailijamme ansaitsevat työstään diplomin.

                                               kunnioittavasti

                                                 Pörräämö Oy Sinipallo-ohdake
                   
                                                  Kansainvälisen Echinops - ketjun jäsen

Siemenestä sinipallo

 Sinipallo-ohdake on kukkinut pihassamme parikymmentä vuotta. Kylvin siemeniä penkkiin, syntyi pieniä kukkapuskia, yksi niistä jäi elämään ja täyttää neliön tilan vanhassa paikassaan.
Tänä kesänä jätin kasvin vähälle hoidolle ja siinä on vähemmän kukkia kuin tavallisesti. Olen kastellut tavallista vähemmän. Kasvi on säästynyt kirvoilta tänä kesänä.
Sinipallo-ohdake on aivan erityinen kuivakukka, mutta piikkisen varren käsittely ei ole mukavaa. Kasvi on erilaisten hyönteisten mielikasvi jopa enemmän kuin syyshohdekukka, jota mainostin edellisessä kirjoituksessani kimalaisen kaveriksi.

Kimalaisten kaveri

 

Syyshohdekukka Moerheim Beauty

 

on kukkinut jo pitkään talon itäseinustalla. Minä olen ihastunut tähän kasviin, mutta puoliso ei oikein pidä siitä. Hänen mielestään se näyttää oudolta, kukka nurin päin. Minun lisäkseni kasvilla on muitakin ihailijoita. Pulleat kimalaiset hääräävät jatkuvasti kukissa eikä mikään kasvi pihassa houkuttele niitä enempää.

Princess Diana-kärhö selvisi hengissä

Kirjoitin vuosi sitten Princess Diana-kärhöstä, jonka istutin kukkapenkkiin. Ensimmäiset kukat ehtivät avautua, kun kasviluteet kävivät kärhön kimppuun ja tekivät siitä selvää jälkeä. Olin silloin aika surullinen ja kauhistelin vihreitä luteita, jotka imivät muitakin perennoja.

Keväällä siistin kukkapenkkiä ja hämmästyin, kun huomasin siellä kärhönalun. Diana oli istutettuna hyvin syvälle ja vain maan päällä olevat osat tuhoutuivat. Olin riemuissani, kun näin sen hengissä. Kärhö kasvoi uudelleen, vaikka on kyllä hento moniin muihin kärhöihin verrattuna. Olen pitänyt sitä koko ajan silmällä ja sitten kauhukseni näin ensimmäisen viherluteen sen kimpussa. Etsin kaapista torjunta-aineen, jonka hankin viime kesänä. Aine on luonnonpyretriinin ja rapsiöljyn yhdistelmä, ja suihkutin ja valelin sillä koko kärhön. Nyt otuksia ei ole näkynyt, ja kärhö on avannut ensimmäiset kukkansa.Suojelua se varmasti tarvitsee edelleen.

Uskollinen kärhö Piilu

Clematis Piilu sai paikkansa pihalta toukokuussa 2008 eikä ole pettänyt yhtään kertaa minua. Kirjoitin ostosmatkan jälkeen kukkapäiväkirjaani toteamuksen, joka kuvasi epävarmuuttani:
 "Olimme ostoksilla ja mukaan tarttui  monenlaista tavaraa. Hiukan epävarmana ostettiin kärhö Piilu Clematis".
Kärhöillä oli ainakin minun mielessäni vielä 2008 epäluotettavien kasvien maine.

Istutimme Piilun kukkapenkkiin, johon aurinko paistaa suuren osan päivästä. Kasvin juuret haudattiin 30 sentin syvyyteen. Niiden ympärille asettelin sanomalehdestä tehdyn, pohjasta avoimen pussin, johon panin hiekkaa. Syvälle maahan kylvin luujauhoa, pitkävaikutteista lannoitetta. Tuli maahan kanankakkaakin, mutta pussin ulkopuolelle. Kun istutus oli valmiina, huomasin kauhuissani, että olin unohtanut kastelun. Kastelin lopuksi parhaani mukaan.

Piilu on vahvistunut vuosien kuluessa ja elelee tyytyväisempänä kuin seinustalle istutetut kärhöt. Nyt sillä on liian matala tuki ja osa kasvista kiertelee kukkapenkissä muiden kasvien lomassa. Hyvä niin.