Kuka siirtää kotini huonekaluja?
Raskas täyspuinen senkki on varmasti lähempänä ovea kuin eilen. Vuode on kuljeskellut ikkunan suuntaan. Uskon olevani selväpäinen ihminen, mutta epäilen hetkittäin havaintojani.
Laiha kettu jolkuttaa Korventien suunnasta asfalttitiellä keskellä päivää aivan kuin olisi lähtenyt lenkille. Onko tämä unta?
Näen parina päivänä kuolevia lintuja pihalla. Peiponpoikanen näyttää hengettömältä, mutta liikahtelee, kun lähestyn sitä. Lentoon se ei jaksa nousta. Tikanpoikanen makaa kiveyksellä. Missä sen pesä on ollut?
Tänä aamuna seitsemältä tuli luontoilmiöille jonkinlainen selitys.Istuin verannalla, kun tietyömaan räjäytysvaroitus tuli. Räjähdys oli tavallisen voimakas.Suuri määrä lintuja ryöpsähti lentoon pienestä metsiköstä, joka on räjäytysalueen vieressä. En edes tiennyt, että niitä on siellä niin valtava määrä.
Luulen, että pihalta löytyneet poikaset olivat räjähdyspakolaisia, jotka törmäilivät järjettömästi ikkunoihin ja muihin vaaran paikkoihin. Rakenustyöt muuttavat välttämättömästi maiseman ulkonäköä, mutta katkaisevat myös eläinten kulkureittejä ja tuhoavat niiden elinympäristöjä. Tämä on osa hintaa, jonka maksamme teiden kehittämisestä.
torstai 19. heinäkuuta 2012
torstai 12. heinäkuuta 2012
Pidätkö sormustinkukasta?
Sormustinkukat kukkivat komeina kylällä melkein kaikissa pihoissa. Tämä on ollut niille hyvä kesä. Mikään ukkosmyrsky ei ole niitä hakannut ja kosteutta on riittänyt. Kasvit ovat tukevia ja pysyvät pystyssä.
Minun on vaikea vastata kysymykseen, pidänkö sormustinkukista. Olen epävarma,sillä kasvi on kuuluisa myrkyllisyydestään. Se on oikeastaan pelottava noitayrtti. Hävitin viinimarjapensaiden keskellä kasvavat sormustinkukat, mutta nämä kukkapenkissä kohoavat saavat jatkaa elämäänsä, jos haluavat. Kasvi on harvinaisen komea, mutta ei kaikkein rakkain. Alla olevassa kuvassa sen taustalla näkyy esimerkiksi akileijoja ja verikurjenpolvea. Ne ovat minun lemmikkejäni.
lauantai 30. kesäkuuta 2012
Hänen majesteettinsa Snow Queen
Clematis Snow Queen asuu talon eteläseinustalla seitsemättä vuotta. En ole koskaan varma, milloin se kukkii. Tänä kesänä ensimmäiset kukat avautuivat nyt kesä- ja heinäkuun vaihteessa. Joinain kesinä se on kukkinut pariin otteeseen.
Tämä kuningatar kaipaa hovia ympärilleen. Se on tyytyväinen, kun erilaiset perennat ympäröivät sitä joka puolelta. Snow Queen on samalla kertaa ylväs ja hyvin herkkä. Meillä se ei pääse täysin oikeuksiinsa perennojen keskellä valkoista tiiliseinää vasten. En silti luopuisi siitä.
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Haminan räjäytykset ja pieni kellorasia
Olen koko ajan pelännyt, että Husulan tunneliräjäytykset aiheuttavat jonkin suuren vahingon. Mitään erityistä ei ole tapahtunut, mutta tänään tuli pieni varoitus, joka paljasti, että isompiakin vahinkoja voi tapahtua.
Tulin pihamaalta puolen päivän aikaan valokuvaamasta Red Nelly-ruusua, kun varoituspiippaukset hätkäyttivät minua. Seurasi erikoisen terävä räjähdys. Huonosti sulkemani ovi avautui itsestään ja sisältä asunnosta kuului kilahdus. Pieni kellorasia oli pudonnut hyllyltä lattialle ja rikkoutunut. Sen sisällä ollut korukello näyttää ehjältä ja käy edelleen. Pikkuvahingoista kukaan ei viitsi pyytää korvausta, mutta tällaiset tapahtumat varoittavat, että jotain pahempaakin voi tapahtua
Eräänä päivänä huomasin räjäytyksen jälkeen, että korkean kaapin päällä olevat posliiniastiat olivat lipuneet uhkaavasti kaapin reunalle. Onneksi huomasimme asian, sillä seuraava räjäytys olisi voinut pudottaa painavan posliiniesineen jonkun onnettoman päähän. Kissoille ja koirille räjäytykset ovat kauhistus. Naapurin kissa kuulee piippauksen ensimmäisenä ja syöksyy salamana ojarummun alle turvaan. Viisas eläin.

Kaiken räjäyttelyn keskellä elämässä on ilon aiheita. Erikoinen juhannusruusuni Punainen Nelli (oikeasti Red Nelly) kukki oikeaan aikaan, ja kauempana pihalla koivujen alla asustava valkoinen juhannusruusu on yrittänyt parhaansa heikossa kasvupaikassaan.
Red Nelly
Eräänä päivänä huomasin räjäytyksen jälkeen, että korkean kaapin päällä olevat posliiniastiat olivat lipuneet uhkaavasti kaapin reunalle. Onneksi huomasimme asian, sillä seuraava räjäytys olisi voinut pudottaa painavan posliiniesineen jonkun onnettoman päähän. Kissoille ja koirille räjäytykset ovat kauhistus. Naapurin kissa kuulee piippauksen ensimmäisenä ja syöksyy salamana ojarummun alle turvaan. Viisas eläin.
Kaiken räjäyttelyn keskellä elämässä on ilon aiheita. Erikoinen juhannusruusuni Punainen Nelli (oikeasti Red Nelly) kukki oikeaan aikaan, ja kauempana pihalla koivujen alla asustava valkoinen juhannusruusu on yrittänyt parhaansa heikossa kasvupaikassaan.
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Lupiinin tie pitsihuvilan pihakukasta kaatopaikan kaunottareksi.
Näin ensimmäisen kerran lupiineja vuonna 1954 päijäthämäläisen huvilan pihassa. Näky oli henkeäsalpaava. Lupiinit olivat minulle maalaistytölle kaupunkilaisten kukkia, joita kasvatettiin huviloitten pihamailla. Maalaistalojen pihoissa en nähnyt niitä. Vuosikymmenien kuluessa lupiinin valtapiiri on laajentunut, mutta samalla myös ankara kritiikki tätä voimakasta komistusta kohtaan.Lupiini viihtyy valtateitten varsilla, mutta sitä ei juuri näe kotipihojen kukkapenkeissä. Kiertelin tänään kaatopaikalla, jonne aikojen kuluessa on raahattu viemärinrenkaita, leikkipaikkojen rikkinäisiä keinuja, lautoja, kiviä, mutta myös kantoja ja muita kasvijätteitä. Kuljetusten mukana alueelle on levinnyt voimakkaita kasveja, lupiineja, raunioyrttiä ja muita. Kesäkuun alun päivänpaisteessa koin tänään saman elämyksen kuin 1950-luvulla. Sanotaan, mitä sanotaan, mutta lupiini on upea kasvi. Ainakin kun se on oikeassa paikassa.
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
Angervon tuoksua
On helluntai, ensimmäinen oikea kesäpäivä. Eilisen aamun sateen jäljiltä nurmikko on kasvanut vahvaksi ja heleän vihreäksi.
Norjanangervon valkeat kukkatertut ovat puhjenneet täyteen kukoistukseen ja huumaavat väkevällä tuoksullaan verannalla istujan. Pihan viisi pensasta ovat kasvaneet samoilla paikoilla yli neljäkymmentä vuotta, kestäneet joskus vääräoppisia leikkauksia ja päättäneet näyttää tänä kesänä parhaansa. Tuoksu on väkevämpi kuin milloinkaan.
Ampiainen surraa aamun hiljaisuudessa. Aikovatko ne taas rakentaa majapaikkansa verannan kattolautojen väliin? Piha pursuaa vihreää ja valkoista kasvua. Juuri tällainen on se kuuluisa heleä helluntai.
perjantai 25. toukokuuta 2012
Husulan tunnelin räjäytykset
Elämä tietyömaan naapurissa on täynnä jännitystä. Nyt perjantai-iltana on helpottunut olo, kun rytinä on hiljentynyt pariksi päiväksi.
Piippaukset varoittavat räjäytysten tulosta, mutta silti jysähdys on joka kerran yllätys. Tuntuu kuin omassa kellarissa pamahtaisi ja talo hyppäisi ilmaan. Pakostakin jää miettimään, miten käy, jos räjäyttäjät tekevät virhearvioinnin. Kuinka paljon talot yleensä kestävät kuukausien jysäyttelyä?
Parin viikon työn jälkeen vain pieni osa kalliosta on hajotettu. Pitkä taival on edessä eikä talon hyppimiseen taida tottua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
