Sain pienen ruusun keväällä äitienpäivänä. Pidin sitä vähän aikaa sisällä, mutta vein sitten kukkapenkkiin, jossa se eli koko kesän huomaamattomana muiden kasvien joukossa. Nyt marraskuun puolivälin lähestyessä se erottuu ainoana kukkivana kasvina. Puoli vuotta on kulunut, ja se näyttää melkein raikkaammalta kuin keväällä.
Olen usein istuttanut äitienpäiväruusun kukkapenkkiin, jossa se on saattanut kukkia monta vuotta, kunnes sitten jonain talvena on hävinnyt.
Saa nähdä, miten tämä syksyn ilo selviää tulevasta talvesta.
Voi että, mikä marraskuinen piristys! Toivotaan ruususelle pitkää ikää.
VastaaPoistaSitä toivon, vaikka aikaisemmat kesän viimeiset ovat kyllä hävinneet.
VastaaPoistaBlogissani on sinulle haaste :)
VastaaPoistaKiitos haasteesta. Kuvien etsiminen on minulle kipulääkettä ja auttaa kestämään selkäkivun.
VastaaPoista