Lumi yllätti puutarhurin, ainakin melkein.

Pihapiialle monet työt käyvät voimille, kun tulee lisää elinvuosia. Kiitos marraskuun alkupuolen lumisateille, jotka peittivät maan valkoiseen puhtauteensa. En olisi jaksanut tehdä kaikkia jokasyksyisiä töitäni, kun niiden rinnalle oli tullut ylimääräisiä töitä mökkikaupan vuoksi. Talon isäntä teki kyllä parhaansa. Silti haravoinnit jäivät kesken, kalkitukset odottavat sopivaa hetkeä. Ensi keväänä ei onneksi tarvitse huolehtia mökistä, vaan voi keskittyä omakotitalon pihaan. Haluan oppia tekemään vain sen, minkä jaksan. 

       
Talventörröttäjiä jäi pystyyn, vaikka osan perennoista leikkasin alas. Pahaksi onneksi törröttäjäksi jäi tarha-alpi, joka muutenkin yrittää vallata kaikki aukkopaikat. Olin suunnitellut sen kaivamista ylös eteläseinustalta, mutta lumi tuli tämän lurjuksen avuksi. Diana-kärhö kököttää telineessään ja lumimarja jäi leikkaamatta  Kesämalvikin kukkaset lepäilevät liikuttavina lumen päällä. Keijuangervot olen leikannut aina, aina.. paitsi nyt.
                       

Onneksi isäntä löi maahan tuijien suojatelineet, vaikka kankaat nostetaan paikalleen myöhemmin. Nämä havut aloittavat vasta toisen talvensa, niin että kevätpuolella suojia tarvitaan.

Tulevasta kesästä en tiedä muuta kuin sen, että sormustinkukilla on lehtiruusukkeita eri puolilla pihaa etenkin aivan mahdottomissa paikoissa.