Ensi keväänä tai pian syksyllä kukkapenkit on kaivettava auki. Tämänhetkistä tilannetta voi sanoa vain suloiseksi sekasorroksi, mutta pahimmissa paikoissa perennat ja hankalat rikkaruohot alkavat sekaantua. Yläkuvassa näkyy taustalla vaahtera sekä tie ja pilkottaa naapurin rakennus. Kukkapenkin päässä riippajalava on alkanut kasvattaa lehtiä ja tulee muuttamaan pihan tilannetta.
Sormustinkukat puhkeavat näkyville milloin missäkin. Tarha-alpi kukkii kauan ja pysyy pystyssä, mutta on vallannut itselleen hirmuisesti tilaa jokaisessa multavassa paikassa (ylempi kuva)
Neidonruusu Maidens Blush kukkii hyvin, mutta tavalliset kaarevat tuet eivät riitä sille. On pakko kehitellä jokin uusi tuki (alempi kuva)
Neilikkaruusut ja harmaamalvikki ovat sateista huolimatta pysyneet pystyssä melkein ilman tukea. Jokin ötökkä pureskelee malvikin lehdet joka kesä, mutta ei onneksi välitä kukista.
Kuunliljan riehakasta kukintaa omenapuun alla (yllä)
Vihdoin kuvasin kaupasta ostettuja kukkia, jotka pihalla padassa eivät ole tarvinneet kastelua sateen keskellä.
Upeaa kukintaa! Todella hienon värinen tuo 'Maidens Blush'-ruusu. :)
VastaaPoistaOstimme tämän neidonruusun Sofianlehdosta 8-9 vuotta sitten. Nyt se on alkanut kukoistaa.
VastaaPoistaKauniisti siellä kukkii. Välillä noita istutuksia joutuu vähän "kurittamaan".
VastaaPoistaMuuten mukavaa, mutta samalla joutuu kurittamaan omaa selkäänsä.
VastaaPoistaTuommoinen sekasorto on kaunista. Kukat kasvavat luonnollisesti toistensa lomassa, tosin huomasin just pihalla kävellessäni, että sateet ovat saanet monet kasvit jo liiankin rennoiksi. Taas tarvitaan tarhuria tukemishommiin.
VastaaPoistaKiitos sanoistasi.
VastaaPoistaTaidan ensi kesänä käyttää köynnostukia hentovartisten kuten neidonruusun tukemiseen. Sommittelin pallohortensialle kunnon tuen pari vuotta sitten, ja se on nyt helppo kasvi.
Ihanaa Cottage Garden -tunnelmaa teillä! Minä pidän tuollaisesta 'sekasorrosta', jossa kukat saavat hakeutua kasvamaan mieleisen kumppanin viereen. Paitsi ne rikkaruohot!! Sitä aina ihmettelen, kuinka ne osaavatkin kylväytyä ihan siihen pensaan tai perennan varren viereen, josta niitä on melkein mahdoton kitkeä ;)
VastaaPoistaKiitos.
VastaaPoistaPahimpia on juolavehnä, josta ei pääse eroon. Se on meillä yhden penkin riesana. Keväällä aloitin kmppailun vuohenputkea vastaan. En anna sen edetä marjapensaitten alta uusille alueille.
Todella kauniilta näyttää! Ihanan runsaita ja reheviä istutusalueita. Rikkakasvien kanssa taistelu on tosiaan jatkuvaa hommaa, meillä pahin on korte, joka tuntuu löytävän joka paikkaan.
VastaaPoistaMeillä on myös jonkin verran kortetta. Aikoinaan ensi innossa tein siitä kasvien hoitolientä. En tiedä, vaikuttiko mitenkään.
VastaaPoistaEn tiedä hävisikö aiempi kommentti pittitaivaaseen, mutta sama se, otetaan uusiksi. Neilikkaruusu on minun lempiruusuani. Sinulla on tosi tummanpunaista. Upeaa.
VastaaPoistaKiitos.
VastaaPoistaLeikkasin sen ja taas on uusia nuppuja. Saattaa kukkia pitkälle syksyyn.