Käsiini osui kirja Kysykää Essiltä. Elisabet Kochin puutarhat. Suomalaisen puutarhakulttuurin edustaja eli vuosina 1892-1982 ja on jäänyt melkein unohduksiin. Kirja kertoo tämän Essin elämästä, hänen pihasuunnitelmistaan, kasvivalinnoistaan ja yleensä kädenjäljestä. Minulle tulevat mieleen 1950-luvun puutarhat, mutta hänen työnsä jälkeä on jo 1930- ja 1940-luvulta.
En lähde esittelemään kirjaa, jota on jo käsitelty monissa yhteyksissä. Minulle toi hyvää mieltä, kun huomasin, miten monet vieroksutut ja "vanhanaikaiset" kasvit näkyvät kirjan tekstissä arvostettuina, kuin kunnian palautuksen saaneina.
Minua liikutti kirjan toteamus, että varpuset kaipaavat orapihlaja-aitaa. Kaupungeissa varpuset ovat vähentyneet, ja tämä liittyy juuri puutarhamuodin muutoksiin. Enää ei ole entisessä määrin orapihlaja-aitoja, jotka tarjoaisivat suojaisia piilopaikkoja varpusille.
Lopuksi toiseen aiheeseen: pieni portaiden koristaja.
Orapihlaja-aita on hieno. Varpusille suorastaan elintärkeä!
VastaaPoistaOlen samaa mieltä. Pulmana vain aika suuri työ,jota se teettää.
VastaaPoistaUpea portaiden koristaja! Varpuset ovat tosiaan vähentyneet. Niitä toivoisi näkevän enemmän. Kivaa uutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos. Kauiita päiviä sinulle. Eletään upean ruskan aikaa. Meillä vaahteranlehdet ovat pudonneet suurilta osin.
Poista