maanantai 22. syyskuuta 2014

Sauvakävelijän kasvijuttuja: punainen siankärsämö


Lähden lenkille aamulla yhdeksän maissa ja kiertelen paikoissa, joissa näen hienoja tienvarsikasveja. Tänä aamuna yllätyin, kun näin punaisen siankärsämön. Yleensä annan kukkien elää paikoillaan ja kuvaan ne kännykälläni. Nyt minä lankesin poimimaan punaisen hienouden voidakseni tutkia sitä kotona.


Useimmiten tienvarsissa kasvaa valkoisia siankärsämöitä, mutta netin LuontoPortin mukaan punakukkainen siankärsämö ei ole oma lajinsa tai edes alalaji, vaan perinnöllinen muoto, joka poikkeaa tavallisesta siankärsämöstä vain väriltään.

Vuonna 2013 ilmestyi kirja Latinaa puutarhureille. Siellä kerrotaan, että siankärsämö on saanut Achillea-nimensä troijalaisen soturi Akhilleuksen mukaan. Mies on kuuluisa heikkoutensa eli  akilleen kantapään vuoksi. Akhilleus paransi haavoittuneet sotilaansa siankärsämöstä keitetyllä uutteella. Kasvin tieteellisen nimen jälkiosa millefolium tarkoittaa tuhatlehteä ja viittaa liuskottuneisiin lehtiin.

Suomalaisessa kansanperinteessä siankärsämö tunnetaan erilaislla nimillä kuten pellonvanha, akantupakki tai hurstinkukka.  Vanhin kirjoista löytyvä suomenkielinen nimi on Elias Tillandzin vuonna 1683 mainitsema nenäruoho, käännös ruotsinkielisestä nimestä näsgräs.

Hauska nimi on Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa käytetty kuperkeikka. Nimityksen  syy on jäänyt hämärän peittoon. Kirsti ja Marja Aapalan kirjassa Pääskynhattu, päivänkämmen mainitaan, että vuonna 1936 kasville on laskettu 136 nimeä. Nykyiseen nimeen viittaa Daniel Jusleniuksen vuonna 1745 käyttämä nimi siankärsänruoho.

Siankärsämö on muinaistulokas, jota on käytetty esimerkiksi haavojen hoitoon verenvuotoa ehkäisevänä ja paikallista kipua lievittävänä lääkkeenä. Lisäksi sillä on ollut monia muita käyttötarkoituksia esimerkiksi kaljanteossa, tupakan korvikkeena ja väriaineena.


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Valkoinen pallohortensia punastuu



Valkoinen pallohortensia on aiheuttanut minulle yllätyksiä tänä kesänä. Se on kukkinut reippaammin kuin aikaisempina kesinä. Nyt syyskuussa se on ensimmäisen kerran elämässään alkanut vaihtaa väriä punaiseksi. Olen nähnyt, miten isot hortensiat muuttuvat punertaviksi, mutta tämä kaveri on aina pysynyt valkoisena.

 Mikä on voinut aiheuttaa muutokset? Ensiksi valon määrä on lisääntynyt, sillä pihasta kaadettiin suuri vaahtera. Hortensian paikka on  aamupäivällä valoisa ja iltapäivällä varjoisa. Toiseksi en leikannut kasvia keväällä ollenkaan. Olen jostain saanut käsityksen, että leikkaus on hyvä asia, mutta aion välttää sitä vastaisuudessa, jos voin. Kolmanneksi ehkä lämmin kesä on suosinut tätä pensasta. 

Tulevat kesät näyttävät, ovatko keksimäni selitykset oikeita.



perjantai 5. syyskuuta 2014

Kiertokasveja - kauniita ja arvaamattomia.



Monissa pihoissa pujottelee kiertokasvi nimeltä karhunköynnös. Sitä kutsutaan usein elämänlangaksi, mikä kuitenkin on eri kasvi.  Karhunköynnöksellä on sukulainen peltokierto. Minun pihassani ei kasva mikään näistä.


Kiertelin kasvijätteiden keräyspaikoilla. Tämä vaaleanpunainen ihanuus piileskelee Tompurinmäellä kietoutuneena paukkubalsamiin, josta en ensin erottanut sitä. Tumma rääpäle kuvan reunassa on lupiini. Seuraavan kuvan valkokukkainen kiertokasvi leviää Haminan Meltissä, jonne tuodaan kasvien jäännöksiä.


Kun vuonna 1987 muutimme nykyiseen taloomme, meille tarjottiin valkoisen kiertokasvin alkuja elämänlankana.Jokin järjenhiukkanen sai meidät kieltäytymään. Kasvi oli luultavasti karhunköynnös, jonka petollinen syleily on vaarallinen pihan muille kasveille. Kuitenkin  valkokarhunköynnös on vanha lääke- ja koristekasvi, joka mainitaan 1700-luvun lopulta Turun akatemian puutarhasta.

Karhunköynnöksen sukulainen peltokierto on vihattu rikkaruoho, joka on aikoinaan kulkeutunut Suomeen venäläisen rehun tai viljan joukossa. Kasvikuvausten mukaan karhunköynnöksen lehtilapa on herttatyvinen ja peltokierron lapa pitkulainen - lähes tasasoukka, keihästyvinen.  Karhunköynnös on Suomessa yleisempi. Peltokiertoa löytyy esimerkiksi joutomailta, tienvarsista ja valleilta.