torstai 9. helmikuuta 2017

Ensimmäisistä kolmestasadastakymmenestä salkoruusun taimesta seitsemän selvisi



Olen lukenut Jukka Viikilän kirjan Akvarelleja Engelin kaupungista. Tämä Finlandia-voittaja on monella tavoin ansiokas teos, joka kertoo fiktiivisen yöpäiväkirjan muodossa Helsingin arkkitehdistä Engelistä. Puutarhablogistille kirjassa on monia mielenkiintoisia kohtia.

20. huhtikuuta 1825
"Bulevardilta ostamalleni tontille, ikään kuin vastapainoksi rakennustyön hallittavuuden ja järjestelmällisyyden vaatimuksille, olen rakentanut puutarhan. Puutarha on ensimmäinen Helsingissä ja se herättää kaupunkilaisissa epäilyksiä ja kummeksuntaa."

12. toukokuuta 1825
"Ensimmäisistä kolmestasadastakymmenestä salkoruusun taimesta selvisi talven yli vain seitsemän. Nämä seitsemän ruusua ovat silmäteräni. Niiden sitkeä kauneus kesti talven koettelemukset niin kuin taisin itsekin kestää. Kaikki kasvattavat keskisessä Euroopassa salkoruusuja, koska on kuultu salaneuvos Goethen harrastaneen niitä puutarhassaan, mutta kuka saa ne kasvamaan täällä pohjoisessa?

5. kesäkuuta 1825

"Ei ole päivän hetkeä, jolloin joku helsinkiläinen ei olisi pysähtynyt kadulle toljottamaan puutarhaani.
...Olenkin päättänyt suojata puutarhani korkealla lauta-aidalla, että saan jatkossa itse valita arvostelijani. Muut saavat kuvitella puutarhan mielessään, niin kuin oikeastaan jo tekevätkin."

11. toukokuuta 1829

"Olen tilannut siemeniä Turusta Albertina Julinin  apteekista. Ne toimitetaan minulle postitse. Istuttamalla puita luon varjoja ja vilpoisia levähdyspaikkoja. Ja kun puihin istuu lintuja, voin todeta istuttaneeni myös suloisia lauluja ja vallattomia pyrähdyksiä siinä missä kimalaisia, perhosia ja viheliäisiä pistoksiakin ja ehkäpä jokusen suudelmankin lehtimajan varjossa."


Puutarhakuvauksissa on jotain hyvin tuttua. Kirja on fiktiivinen, mutta arvelen, että sen tiedot perustuisivat Engelin kirjeenvaihtoon. Minua viehättivät hiekkakäytävät, jotka on reunustettu ruusupensain ja kukkasaroin. Samoin ihastutti ajatus pyöreästä kukkapenkistä, johon on istutettu kukkia sisäkkäisiksi kehiksi. Engel  alkoi tämän päiväkirjan mukaan viedä kasvejaan sisätiloihin talvehtimaan Pysähdyin erityisesti, kun kirjasssa kerrottiin kasvihuoneesta, jonka kaakeliuunin lämmössä pelargoniat, oleanterit, alppiruusut, neilikat, hortensiat, sinisarjat, enkelinpasuunat ja kymmenet muut lajikkeet kukkivat yli pitkien pakkasten. Jäin miettimään, onko tämä mahdollista. Kai se on. Olisiko tämä pelakuu selvinnyt kaakeliuunin lämmössä?