maanantai 16. helmikuuta 2015

Mansikka Petsamon luostarin tekstiileissa


Ison leikkauksen jälkeisellä sairaslomalla olen lukenut kaikkea, mikä kiinnostaa. Olen tutustunut uudelleen esimerkiksi kasvisymbolikkaa käsittelevään kirjaan.
Päivi Sturm - Leena Säppi: Flora ja Fauna. Kasvi- ja eläinaiheita ortodoksisen kirkon esineistössä (Maahenki 2008).

Kirkkotekstiilien, ikonien, riisojen ja sakraaliesineiden koristeluun on käytetty aiheina monenlaisia kukkia, lehtiä, viljantähkiä, hedelmiä ja marjoja. Kirjoitan tässä vain mansikasta, jota on matalan kasvustonsa vuoksi pidetty nöyryyden ja vaatimattomuuden vertauskuvana. Mansikan kasvamiseen lähellä maata viittaavat sen nimitykset eri kielissä. Saksassa se on maamarja (Erdbeere), ruotsissa maaukko (jordgubbe) ja englannissa olkimarja (strawberry).

Mansikoita on kirjottu Petsamon luostarin ehtoollispeitteisiin ja jumalanpalveluspukuihin. Miksi juuri Petsamon luostarissa? Eräs pappi kertoi, että Petsamossa istutettiin haudoille metsämansikoita. Ahomansikoita kutsutaan myös metsämansikoiksi. Vuodelta 2004 on haastattelutieto, jonka mukaan luostarin lähellä lapinkylässä asunut Anna Fedotoff ei ollut koskaan nähnyt Petsamossa metsämansikoita. On mahdollista, että Petsamossa vierailleet saksalaiset kauppalaivat olisivat tuoneet luostarin johtajalle tuliaisiksi mansikan taimia.  Petsamon alueella asui 1800-luvulla muuttaneita vienankarjalaisia, joiden kotiseudulla kasvoi mansikkaa. Luonnontieteellisten tutkimusten mukaan Petsamon alueelta on löydetty ahomansikkaa.

 Pieni ehtoollispeite, yksityiskohta, 1800-luvun loppu. Petsamon luostari. Puuvillasamettinen peite on kirjottu hopeakierukoilla. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Kuva Flora ja Fauna-kirjasta.


Petsamon luostarin säilyneissä teksiileissä esiintyy niin paljon mansikka-aihetta, että se ei ole pelkkä sattuma. Muualla ei esiinny vastaavaa. Luostarin tekstiilit ovat muutenkin omaleimaisia, niissä näkyy vaikutteita kolttasaamelaisilta, voimakas ja iloinen pohjoisten kansojen värien käyttö.

Pieni ehtoollispeite. 1800-luvun loppu. Petsamon luostari. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Kuva Flora ja Fauna-kirjasta.