perjantai 14. helmikuuta 2014

Sauvakävelijän painajainen


Jokapäiväinen lenkkini on minulle välttämätön, sillä ilman sitä olen tahmea ja tylsä. Nyt kulkureittini ovat kamalassa kunnossa, sillä ainoa täysin laillinen kulkuväylä täällä tietyömaan motittamalla alueella on varsin jäinen. Pyrin omantunnon kiusaamana kielletyille reiteille, mutta sinne päästäkseni joudun kulkemaan muutamista pahoista paikoista läpi.

Tie on hyvin aurattu autoilijoiden iloksi. Lumiauran jäljet ovat jäätyneet kohoumiksi. Lumipenkat reunustavat liukasta aluetta, että en pääse kävelemään ojaan. Tässä valokuvassa näkyy erikoisen jäinen mäki, josta on kuljettava päästäkseen Husulan tunnelin ylittävälle pyörätielle, joka ei ole täysin laillinen ja jota ei ole onneksi aurattu.


Tänään kiinnitin lenkkikenkiini tuliterät piikit ja tarkistin sauvani. Olen kokenut, että 14 piikkiä ei aina riitä pitämään pystyssä. Joskus jää on niin kovaa, että sauvojen piikit eivät pysty siihen.

Hyvää Ystävänpäivää
kaikille liukkaitten teiden liitäjille ja
aroille kotituvassa istuville.
Jokainen elää tavallaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti