Ruusu ja ritarinkukka vuodelle 2015

Kuva sadepäivän ruusunkukasta on heinäkuulta 2012. Tämä ruusu hävisi kuluneena vuonna. Taidan tehdä sellaisen lupauksen tulevalle vuodelle, että hankin uusia jaloruusuja. Usein ne ovat lyhytaikaisia, mutta jospa yritän jälleen kerran.

Tämän ritarinkukan saimme joululahjaksi. Toinen lupaus tulevalle vuodelle olkoon, että hankin näitä monta yksilöä, sillä ovat vaivattomia. Hyvä on, että kasvi ei tuoksu. Ilahdun aina, kun uusi kukka aukeaa jouluajan hämäryydessä.

Hyvää Vuotta 2015.

Ikonitervehdys

Liitän blogiini kuvan Pyhä Kolminaisuus-ikonista, joka vihdoin tuli valmiiksi. Valokuvassa ikoni ei näy aivan kokonaan ja mukana on lahjaksi saatu joulukasvi.

Hyvä lukijani, toivotan Sinulle turvallista joulua ja onnellista tulevaa vuotta tämän kuvan välityksellä.

Lumi metsurina.

Viime yönä satoi lunta ja harmaa maailma muuttui valkoiseksi. Menin kolaamaan, ja huomasin heti, että lumi oli hyvin painavaa. Kuuntelin napsahduksia ja lumipaakkujen putoamisia. Luulin, että naapuri oli kaatamassa puuta. Pian paljastui, että metsurina oli ylipainoinen lumi.  Ravistelin alaspainunutta männynoksaa ja seisoin pian irtonainen oksa kädessäni. Tänään ei ole metsäretkien aika ainakaan täällä kaakon mailla.

Tuomipihlaja oli  lumipuvussa kuin keväällä kukkien keskellä. Kun menin uudelleen pihalle, vesi rapisi kaikkialla maahan, ja tuomipihlaja menetti hetken kauneutensa. Syksyinen yö ajaa yhdeksällä hevosella, vaikka eletään jo joulukuuta.

Ikonin öljyäminen on jännittävää puhdetyötä

On harmaa päivä, ei valonpilkahdustakaan. Jään peittämät tiet eivät houkuttele lenkille. Oli sopiva hetki levittää suojaöljy ikonin päälle.

Pyhä Kolminaisuus-ikoni on maalaamisen jälkeen kuivunut yli vuoden. Tässä kuvassa se on puoli tuntia öljyn levittämisen jälkeen.

 

Ikoni on pöydällä kahden lautasen päällä, ja muovit suojaavat ympäristöä. Käytän työssä pellavaöljyä, joka on yleensä kuivunut nopeasti. En taida levittää kuin yhden kerroksen. Pian nostan työn kaappiin kuivumaan rauhassa. On jännittävää puhdetyötä, jossa täytyy saada ensin lämpimäksi sekä ikoni, öljy että omat kädet.

Istutatko puita marraskuussa?

Mietin istutusaikoja, kun kiersin katselemassa puita, jotka ovat ilmestyneet  Haminan kiertotien alueelle. Etsin puutarhurien neuvoja ja löysin toteamuksia, että puita voi istuttaa niin kauan, kun maa on sula. Sääennusteet lupaavat meille lämpöasteita, joten voi toivoa istutuksille hyviä juurtumisoloja. 

Kävelytien viereen on tulossa pieni koivurivi. Puut on istutettu muutama päivä sitten ja tuettu hyvin.

 

Nämä puut istutetttiin pari päivää sitten. Paikka on Husulan tunnelin päällä. Marraskuun tunnelmaa, valoa taivaanrannassa, muuten syksyn hämyä.

Myöhäiset istutukset antavat toiveikkaan olon. Eikö luonto menekään talvilevolle?  Luen Karel Capekin Puutarhurin vuotta, jossa hän toteaa, että ei luonto lepää syksyllä, vaan rynnistää hullun lailla eteenpäin. "Eikö suorastaan kuulukin, kuinka maa nitisee tuon raivokkaan yhteisen paineen alla." Juuret tunkeutuvat yhä laajemmalle. Kevät rakentaa vihreät holvinsa syksyn pioneerityön varaan. "Itse asiassa itämisen aikaa on syksy."  Kaamosväsymys kaikkoaa, kun katselen marraskuun istutuksia ja luen Puutarhurin vuoden syyskuvauksia. "Hyvät ihmiset, tämä on oikea kevät."

Kirjamessuilta klassikko Puutarhurin vuosi.

Ostin Helsingin kirjamessuilta Karel Capekin Puutarhurin vuosi - klassikon kolmella eurolla. Olen lukenut kirjan jo ajat sitten, mutta sain nyt käsiini uuden painoksen kappaleen. Kirja on ilmestynyt vuonna 1929, ja siinä on sekä ajankohtaisia ominaisuuksia että piirteitä, jotka tällä hetkellä tuntuvat hiukan hullunkurisilta.

Kirjassa kuljetaan puutarhan vuodenkierron läpi kuukausi kuukaudelta. On syytä pitää mielessä, että  kirja kuvaa keskieurooppalaista puutarhaa. Silti on hauska etsiä kukkia, jotka ovat klassikkoja klassikossa. Krookukset, lumikellot, orvokit, daaliat, syreenit, herukat, kruunuvuokot, esikot, krysanteemit, tervakot, kärsämöt, helokit, ruusut, kärhöt, mehitähdet, maksaruohot, asterit, suopayrtit, kissankäpälät, kurjenpolvet, ukonhatut, kuunliljat, angervot, leimukukat, päivänliljat, ja nyt olen vasta heinäkuussa. Paras on varautua siihen, että kirjassa käytetään paljon kasvien tieteellisiä nimiä. Minä keräilin tähän vain suomenkielisiä.

2010-luvun ihminen lukee silmät suurina kuvausta syksyn suurimmasta ilosta, sokerijuurikkaasta, jota kerätään korjausten aikaan kukkuloiksi. Vielä yllättävämpi on kuvaus toisesta riemun aiheesta, lannoituksesta, miten pihalle tuodaan täysi kuorma, joka kipataan höyryäväksi läjäksi. "Luojan kiitos, tässäpä nättiä lantaa." "Painukaa jonnekin te, jotka tukitte nenänne ja kierrätte kaukaa tuon jalon ja kuohkean läjän.."

Kirjasta löytyy klassisia huomautuksia.
"Puutarhurin syksy alkaa jo maaliskuussa: ensimmäisestä lakastuneesta lumikellosta."
"Puutarhurisihminen on syntynyt varmasti jalostuksen eikä luonnollisen kehityksen tuloksena. Jos hän olisi syntynyt luonnostaan, hänellä olisi kovakuoriaisen jalat, jotta hänen ei tarvitsisi kyykkiä.."

Kirjasta löytyy myös englantilaisen maalaisaatelisen ohje, mitä sinun  on tehtävä kolmensadan vuoden ajan, että saat hyvän nurmikon.

Pian on puutarhan marraskuu, monen pihaihmisen ja kukkablogistin alakulon aika. Tässä kuitenkin lohdutuksen sanoja:
"Uskokaa pois, kuolemaa ei ole, ei ole untakaan. Kasvamme vain ajasta toiseen. Elämään on suhtauduttava kärsivällisesti, sillä se on ikuinen."

Haluan lisätä tähän kuvan, mutta en kirjan kuvailemalta alueelta, vaan kotiseudultani. Syysmaisema merenrannalta. Kaakonkulma Mäntlahti.

Leimuavat oksat, villit linnut.

Lokakuu on värien riemua, puiden ja pensaiden liekehtivää punaista ja keltaista. Täällä kaakon mailla puut ovat päätelleet, että kesä on ohi.Niiden lehtivihreä alkaa hajota ja muut värit pääsevät näkyviin.

Samaan aikaan talitiaiset riehuvat pihoissa, etsiskelevät syötävää, koputtelevat pihakalusteita ja hakkaavat kynttilöitä, lennähtävät pois, jos yritän mennä kuvaamaan niitä.

Vielä hetki värien iloa. Sitten käperrytään loppuvuoden hämäryyteen.
Rakastan lokakuuta.

 

Kuva on suolta. Osa lehdistä on pudonnut puista, mutta kuvassa näkyy maaruskaa, varpujen ja ruohovartisten kasvien värimuutosta.